Sisään mustaan aukkoon: sisus on kuin ”kiehuva keitto”

Etusivu ／ Energiasäieteorian yleistajuinen artikkeli

Gyroskooppi pysyy pystyssä niin kauan kuin se pyörii; myös hulavanne ei putoa, kun siihen syötetään pyörimistä. Mustassa aukossa pätee samankaltainen periaate: kun hiukkasten pyöriminen hidastuu ja alittaa vakautusrajan, rakenne hajoaa. Ytimeen jää ”kiehuva energiakeitto” – kuva, joka muistuttaa varhaisen maailmankaikkeuden kuohuvaa merta. Alla kuvataan huokoisen pinnan omaava musta aukko, jonka sisus rakentuu neljästä vyöhykkeestä.

I. Mitä gravitaatio oikeastaan on

• Yleinen suhteellisuusteoria
  Gravitaatio tulkitaan aika-avaruuden kaareutumiseksi ilman, että täsmennetään, mitä ”aineistoa” kaareutuu.
• Energiasäieteoria (EFT)
  Tyhjiö nähdään jatkuvana energiamerenä. Musta aukko kiristää tätä merta, ja kaikki liikkuu jyrkintä pudotusta kohti – tämä koetaan gravitaationa. Ytimekkäästi: suhteellisuusteoria antaa ”geometrian”, kun taas Energiasäieteoria antaa ”aineen kuvan”.

II. Horisontti ja ”mikrohuokoset”

• Suhteellisuusteorian näkymä
  Horisontti on sileä, kausaalinen raja, joka näyttää ulkoa katsoen tiiviiltä; koostumus jätetään avoimeksi.
• Energiasäieteorian näkymä
  Horisontti on ohut, ”ihomainen” kerros jatkuvaa väliainetta: tiheys kasvaa kohti sisäosaa ilman jyrkkää hyppäystä. Paikalliset säikekertymät ja häiriöt voivat hetkellisesti avata mikrohuokosia (kuten saippukalvon piste, joka rapsahtaen aukeaa). Energiaa voi karata huokosten kautta. Näkemyksen mukaan horisontti ”hengittää”, on röpelöinen ja täynnä lyhytikäisiä mikrohuokosia; siksi mustat aukot haihtuvat hitaasti, ja informaatio voi vuotaa. Kvanttitunnelointi voidaan nähdä tällaisena erityistapauksen pakoreittinä.

III. Neljä sisävyöhykettä (Energiasäieteorian mukaan)

• Horisontti: erittäin ohut, hengittävä, röpelöinen ja mikrohuokosiltaan lyhytikäinen.
• Siirtymävyöhyke: hiukkasia pakataan voimakkaasti; energiaa varastoituu ja purkautuu jaksoittain.
• Kriittinen sisävyöhyke: paksuudeltaan ei-nolla; hiukkasrakenteet alkavat murentua.
• Ydin: kiehuva energiakeitto.

IV. Miksi sisus muuttuu ”keitoksi”

• Dynaaminen tuki: Kuten gyroskoopissa, pyöriminen ylläpitää vakautta.
• Atomikellot vihjeenä: Voimakkaampi gravitaatio hidastaa paikallista ”tahtia”.
• Hiukkasen kuva Energiasäieteoriassa:
  Hiukkanen on energiarengas, jonka sisäinen kierto pitää rakenteen koossa. Kova gravitaatio jarruttaa kiertoa; kun se alittaa vakautusrajan, rengas romahtaa → murskaantuu → palaa energiamereen.
• Mustan aukon ytimeen syntyvä tilanne:
  Monet hiukkaset alittavat rajan lähes yhtä aikaa ja liukenevat; meri on kireä ja jatkuvasti sekoittuva – kuin kiehuva keitto, jossa on suuria kiertovirtoja (akreetio), pieniä pyörteitä (leikkaus/turbulenssi) ja ajoittaisia ”kuplia” (lyhyitä välähdyksiä/suihkujen esiasteita).
• Näkökulma varhaisesta maailmankaikkeudesta:
  Varhainen kosmos muistutti mielestämme ”kiehuvaa säiemerta”. Tämä antaa yhtenäisen selityksen ilmiöille kuten kosminen mikroaaltotausta (CMB), kevyiden alkuaineiden runsaus, kosminen punasiirtymä ja suurimittakaavaiset rakenteet – vaihtoehtoisena tulkintana perinteisille Big Bang -selityksille. Vaikka varhaisen kosmoksen ja mustan aukon ytimen olosuhteet ovat samankaltaisia, emme väitä, että ”maailmankaikkeus syntyi mustassa aukossa”.

V. Suihkut kuin kannen höyryventtiili

Kun ”kattila” kiristyy liikaa, energia kertyy ja purkautuu helpointa reittiä – havaitsemme tämän suihkuina. Suunta määräytyy sen mukaan, miten energiameri on järjestynyt ja kiristynyt; mitä kireämpi tila, sitä todennäköisempi on voimakas suihku. Elektroni-artikkelissa kuvatut suuret rakennetekstuurit toimivat kanavina: suihkut etenevät jännitekäytävän aaltoputkea pitkin.

VI. Ennusteet

• Ennuste 1: Vahvojen tapahtumien (akreetio/yhdistyminen) jälkeen kirkkaus ja ”paksuus” seuraavat porrasmaista kaiuntaa: ensin vahvistus, sitten heikkeneminen, porrasväli kasvaa. Suihkuvahvistus korreloi usein ytimen-läheisen kireysindeksin kanssa (johdettuna yhdessä polarisaatiosta ja spektrimuodosta).
• Muistisääntö: tapahtuma käynnistyy → ensin ”kohina”, sitten ”voima” → seuralaissignaalit (ei-termiset/polarisaatio) → rullaavat reunat.
• Vääräksi osoittaminen: Jos pitkä aikasarja näyttää ensin voiman ja vasta sitten kohinan, tai voimakkaan voiman ilman seuralaismerkkejä/ilman rullaavia reunoja, havainto on Energiasäieteorian vastainen. (Taustamekanismi tarkentuu artikkelissa ”Haaste: keskimääräinen gravitaatio vs. pimeä aine”.)

Päätös ja jatkolukeminen

• Ytimekkäästi: Musta aukko ei ole ”pisteen myyttiä” vaan ”keiton fysiikkaa” – kiristyksen, sekoittumisen ja mikrohuokosten kautta tapahtuvan karkaamisen energiaprosessi.
• Lisäjohdannat: katso luvun 4 materiaalit pääsivustolla.
• Tavoitteemme: selittää useampia ilmiöitä harvemmilla oletuksilla ja antaa ennusteita, jotka voi avoimesti kumota.
• Verkkosivusto: energyfilament.org (lyhytosoite: 1.tt)

Tuki

Olemme omarahoitteinen ryhmä. Universumin tutkiminen ei ole harrastus vaan henkilökohtainen tehtävä. Seuraa meitä ja jaa teksti – yksi jako voi ratkaisevasti auttaa Energiasäieteoriaan perustuvan uuden fysiikan kehittymistä.