EtusivuLuku 8: Paradigmateoriat, joita Energiasäieteoria haastaa

Johdanto: Tässä jaksossa hahmotetaan ensin oppikirjojen vallitseva kuva, tunnistetaan pitkään jatkuneet selitysvaikeudet ja muotoillaan aihe uudelleen Energiasäieteorian (EFT) viitekehyksessä kokeellisesti todennettavien vihjeiden kera. Lopuksi kootaan yhteen, miten Energiasäieteoria haastaa ajatuksen fotonin “absoluuttisesta” luonteesta.


I. Oppikirjakäsitys


II. Haasteet ja pitkäaikaiset selityskustannukset


III. Uudelleenhahmotus Energiasäieteoriassa (todennettavine vihjeineen)

Intuitiivinen taustakuva: Ajatellaan maailmankaikkeutta lähes homogeenisena “energian merenä”, jossa on ohuita, muotonsa säilyttäviä säikeitä. Energiasäieteoria ei palauta eetteriä eikä etuoikeutettua viitekehystä, ja paikallisten mittausten yhdenmukaisuus säilyy. Ero on siinä, että “miten tyhjiö sallii häiriöiden etenemisen” tulkitaan taustan materiaalinkaltaisten ominaisuuksien ilmenemismuodoksi.

  1. Mikä fotoni on: väre aaltojen meressä, ei “näkymätön kantaja”
    Fotonia tulkitaan energiameren etenevänä häiriönä — kuin terävä väre rummun kalvolla. Se ei nojaa erilliseen väliaineeseen eikä luo etuoikeutettua viitekehystä; pienillä alueilla kaikki havaitsijat lukevat edelleen saman c:n.
  2. “Nollamassa” intuitiivisesti: ei ole vakaata lepotilaa
    Tällaisella väreellä ei ole “askelmaa”, jolle se voisi pysähtyä. Kun sitä koettaa pysäyttää, häiriö palautuu taustaan eikä muodostu erilliseksi olioksi. Ilmiötasolla tämä vastaa nollaa lepomassaa ja selittää jatkuvan etenemisen nopeudella c.
  3. Miksi kaukana lähteestä esiintyy vain poikittaiset modit: vakaa lateraalinen energiansiirto
    Kaukokentässä energia kulkeutuu luotettavasti ulospäin poikittaisten siirtymien kautta. Pituussuuntainen puristus–venymä muistuttaa lähikentän “häntää”: se ei kanna energiaa pitkälle ja on sitoutunutta energiaa, ei matkalla olevia fotoneita.
  4. “Absoluuttisen c:n” uudelleenmuotoilu: yhteinen paikallinen yläraja, reitin varrelle kertyvät erot
    Pienillä mittakaavoilla c on kaikille yhteinen yläraja. Hyvin pitkillä reiteillä ja äärimmäisissä ympäristöissä kulkuaikojen ja polarisaation erot voivat kasautua. Tämä johtuu reitin ja ympäristön yhteisvaikutuksesta, ei ristiriidasta “yhden universaalin luvun” kanssa.
  5. Todennettavat vihjeet (havaintoihin ja kokeisiin):

IV. Missä Energiasäieteoria haastaa “fotonin absoluuttisuuden postulaatin” (yhteenvetona)


Tekijänoikeus ja lisenssi (CC BY 4.0)

Tekijänoikeus: ellei toisin mainita, “Energy Filament Theory”n (teksti, taulukot, kuvitukset, symbolit ja kaavat) oikeudet kuuluvat tekijälle “Guanglin Tu”.
Lisenssi: tämä teos on lisensoitu Creative Commons Nimeä 4.0 International (CC BY 4.0) -lisenssillä. Kopiointi, uudelleenjakelu, otteiden käyttö, muokkaus ja uudelleenjulkaisu sallitaan sekä kaupalliseen että ei‑kaupalliseen käyttöön asianmukaisella viittauksella.
Suositeltu viittaus: Tekijä: ”Guanglin Tu”; Teos: ”Energy Filament Theory”; Lähde: energyfilament.org; Lisenssi: CC BY 4.0.

Ensijulkaisu: 2025-11-11|Nykyinen versio:v5.1
Lisenssin linkki:https://creativecommons.org/licenses/by/4.0/